SWOT ja huipulla ratsastamisen taito (osa 2.)

Onnistumisen analyysistä blogattuani aloin kehitellä välineitä onnistumisen analyysiin. Kuinka ollakaan, mieleeni putkahti vanha kunnon SWOT-analyysi. SWOT-analyysiä käytetään yleensä strategiatyöskentelyssä tai tulevaisuuteen suuntautuvassa tiimin työskentelyssä. Sen ideana on analysoida onnistumisen mahdollisuuksia organisaation, tiimin tai yksilön sisäisten vahvuuksien ja heikkouksien (strengths, weaknesses) sekä ulkoisten mahdollisuuksien ja uhkien (opportunities, threats) näkökulmasta.

Työskentelyssä kysytään vuorollaan:

  1. Millaisia voimavaroja, osaamista ja vahvuuksia yksilöllä tai organisaatiolla on tavoitteen saavuttamiseen?
  2. Mitä heikkouksia yksilöllä tai organisaatiolla on, mikä estää tai hidastaa tavoitteiden saavuttamista?
  3. Mitkä ympäristötekijät, trendit, tarpeet, potentiaalit tekevät onnistumisen mahdolliseksi?
  4. Mitkä ympäristötekijät, trendit, kilpailijat yms. uhkaavat onnistumista?

SWOT-analyysia voi yhtä hyvin käyttää myös onnistumisista oppimisen välineenä.  Jos sinulla on tilanne, jossa pääset pitämään kiitospuheen, tässä sinulle oiva väline sen hahmottamiseksi ketä kaikkia on kiittäminen tässä sankaritarinassa.

IMG_2406[1]

Sisäiset vahvuudet: Minkä vahvuuksien käyttö oli onnistumisen kannalta ratkaisevaa? Löysittekö uuusia vahvuuksia? Mitä ne ovat? Mikä teki mahdolliseksi vahvuuksien käyttöön saamisen? Tässä voi hillittömästi hehkuttaa kaikkea sitä hienoa osaamista, taitoa, kokemusta, viisautta, ahkerutta ja sinnikkyttä ja muita supervoimia, mitä onnistuminen tekijöiltään vaati.

Sisäiset heikkoudet: Miten heikkoudet vaikuttivat tilanteeseen? Vaaransiko jonkun heikkouden esiin nouseminen jossain tilanteessa onnistumisen? Miten toimitte silloin? Käänsittekö jonkun heikkuden vahvuudeksi? Miten teitte sen? Tässä voi tuoda esiin sen akileen kantapään, sen heikkouden tai epävarmuuden, mikä tekee elämästä niin mielenkiitoista ja jännittävää. Kun ollaan jo maalissa, heikkouksien tarkasteleminen on aivan eri roolissa kuin tulevaisuutta ennustettaessa, sillä tavalla tai toisella maaliin on päästy heikkouksita huolimatta ja tietty rosoisuus on tehnyt kaikesta vain inhimillisempää ja ehkä kiinnostavampaakin.

Ulkoiset mahdollisuudet: Mitä mahdollisuuksia teille avautui ja miten hyödynsitte niitä? Opitteko havaitsemaan uusia tilaisuuksia? Opitteko luomaan tilaisuuksia, joita ei aimmin ollut? Löysittekö uusia yhteistyökumppaneita tai asiakkaita? Niitä mahdollisuuksia, joita avautuu voi olla vaikea nähdä etukäteen ja ennen kaikkea niitä on vaikea hallita. Monesti onnistumista voi kiittää hyvästä sattumasta, mutta ennen kaikkea siitä, että siihen sattumaan on osattu tarttua ja käyttää tilaisuus hyödyksi.

Ulkoiset uhat: Mikä ympäristössä vaaransi onnistumisenne? Miten vältitte vaaran? Voi olla mielenkiintoista muistella matkan varrelle sattuneita myrskyjä ja merihirviötä, olosuhteita ja ihmisiä, jotka ovat kertakaikkiaan asettuneet onnistumisenne tielle. Myös näistä on tavalla tai toisella selvitty, kun maaliin on päästy.

Onnistumiselle on syynsä. On hyvä ymmärtää ne, että osaa onnistua uudelleen!

Edellisen postauksen kommenteissa totesin, että olen jossain aiemminkin lukenut onnistumisen analyysin tärkeydestä ja halusin vielä tähän nostaa Sanna Vehviläisen bloggauksen Hyvin meni, menköön toistekin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>