Huipulla ratsastamisen taidosta

Tässä toinen Luova valo -skyptettelyn pohjalta syntynyt pohdinta, joka tällä kertaa keskittyy siihen, kuinka osaisimme oppia onnistumisesta tai  kuten Hannele asian tiivisti: ”Miten oppisimme ratsastamaan huipulla?” Usein koemme tarvetta analysoida työskentelyämme silloin kun epäonnistumme, kun työssä on hankalaa ja työ vastustaa, mutta onnistumisen saatamme kuitata vain tyyliin ”Sehän meni hyvin”.

Työnohjauskin lähtee usein liikkeelle ongelmista ja huolista. Harvoin ohjattava tuo ohjaukseen aiheen ”Tämä juttu onnistui todella mahtavasti. Haluan ymmärtää oikein juurta jaksaen, miten tein sen.”  On kuitenkin kertakaikkiaan hyödyllistä paistatella hetken aikaa onnistumisen lämpimän auringon alla. Erityisen hyödyllistä on tulla tietoiseksi niistä monista asioista, jotka tekivät onnistumisen mahdolliseksi. Kun hahmotamme paremmin onnistumisen edellytyksiä, opimme vaalimaan ja luomaan niitä jatkossakin. Onnistuminen ei näyttäydy enää vahingolta, sattumalta, hyvältä tuurilta, vaan monien hyvin tehtyjen asioiden lopputuloksena.

IMG_2328Onnistumisen huolellinen analyysi voi tuoda esiin myös sen, kuinka paljon onnistumista on pohjustettu sillä, että on uskallettu epäonnistua. Seuraavan epäonnistumisen kokemuksen kohdalla voi palata myös tähän havaintoon, että juuri tässä epäonnistumisessa saatettiin valaa perusta oivalluksille, jotka voivat olla tulevaisuuden onnistumisen perusta.

Ohjaajille

  • Huomaa edistysaskeleet, pienetkin ja palauta huomiot takaisin ohjattaville: Huomaatteko mitä äsken tapahtui? Huomaatteko, miten puhut(te)? Tai kysymyksen muodossa: ”Huomaatko eroa tässä, miten nyt kerrot, toimit, suhtaudut, siihen miten aiemmin kerroit, toimit, suhtauduit?”
  • Viivyttele ohjattavien kanssa onnistumisen kokemuksissa. Juhlikaa onnistuimisia. Ratsastakaa huipulla.
  • Tarjoa ohjattaville välineitä analysoida, mikä kaikki on mahdollistanut onnistumisen. Esim. Milloin valettiin onnistumisen perusta? Mitä on pitänyt oppia, että tähän on päästy? Mitä kaikkea on tehty oikein, että tämä saavutettiin?

Kaikille meille työhön ja elämään

  • Kun koen onnistumisen elämyksiä annan niille tilaa.. Tunnen nahoissani. Kehun ja kiitän, itseäni ja muita. Ryhmänä onnistuessa mietimme, mitä kaikkea teimme päästäksemme tähän, millaisen työn hedelmistä juuri nyt nautimme?
  • Pysähdyn välillä selvittämään itselleni onnistuimisen suuntaa. Hahmottelen mielessäni, mitä onnistuminen minulle tarkoittaa, miltä se näyttää, tuntuu, miten silloin toimin ja ajattelen.
  • Pysähdyn myös välillä tietoisesti ja tarkoituksella pohtimaan omaa edistymistäni. Mistä kaikesta voin nähdä, että olen edistynyt? Missä asioissa toimin, ajattelen, suhtaudun ja tunnen toisin kuin aiemmin? Missä koen olevani taitavampi nyt kuin vaikka vuosi sitten?

Olisi hauska kuulla muiden ajatuksia huipulla ratsastamisen taidosta. Miten työnohjaustilanteissa käsitellään onnistumista? Miten työssä pysähdytään yhdessä onnistuneiden tilanteiden äärelle? Mikä omassa työssäsi estää ja mahdollistaa onnistumisesta oppimista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>